Järjestystä elämään

Koko viikonloppu siinä meni, mutta tulipahan tehtyä jotain, mitä yli 20 on siirtänyt. Nimittäin arkistoida kaikki digitaalinen materiaali sellaiseen järjestykseen, että sieltä jotain löytääkin ja samalla poistaa kaikki, mikä on monena kopiona ripoteltu sinne sun tänne.

Harmikseni huomasin, että aika paljon puuttuu. Kansiollinen "läpikäymättömiä kuvia" vuosilta 2010-2015, suunnilleen. Tiedän, että se kansio oli samassa juuressa, jossa oli myös "läpikäydyt", vaan eipä ole enää. Ehkä se löytyy joltain toiselta koneelta - ehkä se on jossain siirroissa jäänyt siirtämättä. Forssan varastossa on yksi kone, jolta löytynee myös ihan varhaisimman kirjoitukset, joskin ne olivat sellaisessa muodossa, ettei niitä ole vuosikymmeniin pystynyt millään ohjelmalla lukemaan ja voi olla, että ne on tullut poistettua jossain vaiheessa.

Minulla on ollut monia tietokoneita, joilta tietoa on aina siirretty seuraavaan. Ennen se tehtiin levykkeillä, sittemmin CD-levyillä. Jossain vaiheessa muistitikut ja USB-kovalevyt tulivat mahdollisuuksien piiriin. Verkon kautta se on aina ollut hankalaa. Tiedonsiirto on ollut hidasta ja epävakaata. Windows ei hallitse hyvin tiedostojen kopioimista verkon läpi, enkä tuolloin tiennyt tuon taivaallista mistään FPS:stä sun muusta. 

Asioita on hävinnyt. Niinkuin muutossa häviää aina. Sitähän se on - koneen vaihtaminen toiseen vastaa fyysisten kamojen siirtoa osoitteesta toiseen.

Tässä mielessä pilvipalvelut osoittautuivat aika käteviksi. Sieltä ei tarvinnut edes kaikkea mahdollista siirtää uudelle konelle ja se mahdollista tiedostojen paremman käytön eri koneilla. Ensimmäinen pilvipalveluni oli Dropbox, joka kätevästi vielä synkkasi tiedostoja koneiden välillä. Sen paisuessa tosin synkkauksesta oli järkevämpi luopua, koska kaikkien koneiden kovalevyt alkoivat täyttyä. Dropboxista tuli paikka säilyttää asioita, jotka eivät enää olleet välttämättä millään koneella. 

Dropbox minulla on yhä, mutta en ole herranaikoihin sitä maksanut tai isommin käyttänyt. Sinne kirjautuessa tulee ensimmäisenä valituksia, että täällä on vajaa 50 gigaa tavaraa kun saisi olla vain 5. Sen käyttö jäi Googlen tarjotessa paremmat työkalut ja enemmän tilaa. 100 gigaa on enemmän kuin tarpeeksi, tai niin luulin. Kyllä senkin saa ylitöpäisellä arkistoinnilla täytettyä, mutta lisätilaa on edullista hankkia. 

Drooniharrastuksen myötä 200 gigaa kävi nopeasti ahtaaksi. Ajattelin, että ehkä sieltä voi ennemmin siivota jotain pois kuin tilata taas lisää tilaa, ja tämä on yksi mahdollinen hetki kun tavaraa alkoi hävitä bittiavaruuteen. Nyt kun siirtelin tavaraa, huomasin että olin poistanut paljon droonivideoita, joista olin koostanut valmiita videoita Youtubeen. 

Ongelma ei kuitenkaan niinkään ole tila, sillä sitä kyllä saa. Enemmän ongelmia aiheuttaa tietojen pirstoutuminen eri palveluihin ja sekaisin eri paikkoihin. Kun konetta vaihdetaan, johonkin vain heitetään kaikki koneella oleva sen enempää perkaamatta. Joskus jotain jää siirtämättä tietysti, mutta ennen pitkää samat asiat alkavat olla tallennettuna moneen kertaan eri paikoissa. Käy niin, että löytyy osin samat jutut, mutta toisaalla niiden parissa on jatkettu ja niitä on enemmän. Tulee hetkiä, kun muistaa varmuudella, että näiden joukossa oli se ja tämä, jota ei nyt siellä olekaan. 

No joo, kaikki jotka siirtävät kamaa vanhoilta koneilta tietävät tämän. Joskus kun siirtäminen oli vielä työläämpää, niitä tiedostoja kävi paremmin läpi, mutta pilviaikana on helppoa siirtää tavara turvaan ja ajatella, että käyn nämä sitten paremmalla aikaa läpi. Sellaista aikaa ei tulekaan - ja jos tuleekin, niin mieleen ei ainakaan tule, että menenpä selainpohjaisella käyttöliittymällä järjestelemään kankeasti asioita järjestykseen. Pilvi tekee tallentamisen helpoksi, mutta ne eivät sovellu hyvin asioiden järjestämiseen. Googlen arkistointityökalut esimerkiksi ovat aivan perseestä. Juttuja voi niputtaa yhteen, mutta ne ovat silti miten sattuu eri kansioissa.

Kiitos Samban, nyt tilanne on toinen. Pääsee ihan oikesti työskentelemään kansioiden kanssa. 

Tein niin, että latasin koneelle materiaalit pilvistä ja aloin jaottelemaan niitä oikeisiin paikkoihin ensin koneellani, kunnes siirsin kaikki serverille. Tiedonsiirto vie aikansa, mutta tavaraakin oli noin 120-150 gigatavua. Pääasiassa kuvia ja videoita, mutta musajutut veivät nekin yllättävän ison osan, joskin Soundcloudissa ja Youtubessa olevaa materiaalia en ole vielä ladannut ja siirtänyt arkistoon. 

Se on kuitenkin pieni juttu enää tämän päätteeksi. 

Vanhojen juttujen setviminen onkin aikamoinen muistojen bulevardi. Paljon tuli vastaan ihmisiä, tilanteita ja juttuja. Psykologisesti myös melkoinen juttu. Samalla kun järjesti digitaaliset muistot, järjesti aika paljon myös päässään olevia asioita. Seuraavaksi varmaan aloitan jonkin ihmissuhde-elämä -blogin :D

No, jospa se menisi tästä ohi ja sellaiselta vältyttäisi kuitenkin. 

Tärkeintä kuitenkin tässä on, että nyt on alustat kunnossa ja sillä mallilla, että sinne on helppo tallentaa asioita sitä mukaan, kun niitä arkistoitavaksi kertyy. Droonivideot esimerkiksi on helppo sinne siirtää ja samalla ne käy hyvin luontevasti läpi. Saa poistettua pilalle menneet heti. Sieltä ne saa myös kätevästi mille hyvänsä koneelle edioitavaksi, käytti sitten tätä raspia, puhelinta, tablettia tai jotain muuta tietokonetta. Musajutut menee niin, että niille on omat kansionsa vehkeen ja vuosiluvun mukaan. Vuosiluvut on muutenkin käteviä, koska keskeneräisten biisien lista tahtoo kasvaa niin isoksi, että sieltä on vaikea löytää etsimäänsä. Nyt ne voi siirtää silloin tällöin palvelimelle. Instrumentit ovat yhteisiä, mutta käytännössä vain harvaan kansioon siellä tulee lisäyksiä. Nekin on helppo siirrellä aika-ajoin. Valokuvat ja kirjoitukset on teemoiteltu niin, ettei tarvitse jokaisen kohdalla miettiä pitkään, mihin se kuuluu. Oivallista sanoisin.

Entä miten kotiraspi suoriutui tehtävästä? Ihan siinä missä mikä kone tahansa, sanoisin. Vanhemmat vehkeet takkuilee ehkä enemmän. Heic-kuvia kuvankatselu ei suostunut näyttämään. Lisäkirjastolla ne sai kyllä Gimbissä toimimaan, mutta enemmän apua oli päätteessä käytettävästä kääntäjästä, joka muutti ne jpe -muotoon kansio kerrallaan. Koneen kanssa säätämiseen ei juuri aikaa mennyt, mitä nyt totuttelussa aina menee, kun tekee hommia vähemmän tutuilla ohjelmilla. Läpikäyminen oli nostalgista seikkaulua ja eniten päänvaivaa aiheutti millaisen arkistointijärjestelmän itselleni rakennan. Sen kun pitää olla ennemmin intuitiivinen kuin mitään muuta.