Pilvestä pilveen

Googlen ekosysteemi on sangen toimiva ja se tarjoaa käteviä elämää helpottavia työkaluja. Siinä kuitenkin on omat rajoitteensa ja ärsyttävät puolensa. Minulla on jo pidemmän aikaa ollut halua vähentää riippuvuuttani niihin erinäisistä syistä, joita perkaan tässä erikseen enemmän. Lähtökohtaisesti kaikki palautuu siihen, missä datani luuhaa ja kuinka pääsen siihen käsiksi. Minulla kun on tiedostoja vuosikymmenten ajalta, jotka ovat siirtyneet koneelta toiselle. Siellä on kuvia, omaa musiikkia ja kirjoituksia, jotka vievät tilaa. Niitä ei aktiivisesti juuri tarvitse, mutta niitä ei tahdo hävittääkään. 

Varmaankin tuttu ongelma monelle pikku arkistoijalle. Ja kuten varmasti moni muukin, olen käyttänyt CD- ja DVD-levyjä, ulkoisia kovalevyjä ja ties mitä ratkaisuja. Sitten tuli pilvet. Toimivat pilvet. Käytin Dropboxia melkein siitä lähtien kuin se tuli, mutta arkistona se ei palvellut. Lähinnä, koska riittävän tilan hankkiminen olisi maksanut pitkän pennin kuukaudessa, mutta käyttö opetti kuinka kätevää on tehdä varmuuskopioita livenä ja kuinka kätevää on päästä tietoihin käsiksi.

Dropboxin jälkeen tutustuin Googlen palveluihin, ja se olikin menoa sitten. Käyttöliittymät ovat käteviä ja tietoihin pääsee käsiksi melkein millä hyvänsä laitteella. Sen lisäksi Google Docs ja Sheets tulivat myöhemmin kovaan käyttöön. Hiljalleen aloin ostamaan Googlelta premium-palveluita. Tarvitsin enemmän tilaa. Koko ajan takaraivossa on hiljaa ääni kuiskaillut, että riippuvuus rapakontakana toimivaan isoon firmaan ei välttämättä ole paras juttu. Ääntä on ollut helppo hiljentää kätevyyden edessä, mutta sen verran se on kuulluksi tullut, että minulla on yhä datani myös omilla fyysisillä härpäkkeillä. 

Tekoälyn myötä on entistä enemmän herännyt huoli siitä, mihin dataani oikeastaan käytetään. Olisiko siitä konkreettista haittaa minulle, jos sillä koulutettaisiin tekoälyä on loppujen lopuksi toissijainen asia. Kyse on periaatteesta, että ainakin lupa pitäisi kysyä ja sitä kunnioittaa, mutta tämä johtaa vain syvemmälle kaninkoloon, sillä Yhdysvalloissa on jo voimassa lakeja, jonka turvin sen maaperällä säilytettyä dataa voi viranomainen pelottavan helposti penkoa. Ajattelu johtaa kysymykseen, onko datani turvassa - ja jos ei ole, mitä mieltä sitä sellaisissa paikoissa säilyttää?

Ja nyt ollaan sitten tässä. Siirtymässä pois Googlesta Eurooppalaisien palveluiden varaan. 

Disclaimer

Kirjoitan tämän hyvin vahvasti lukkiutuneena omaan näkökulmaani. Tässä on aina menty budjetin ehdoilla, mikä rajaa pois paljon toimivia ratkaisuja. Ei ole ollut varaa hommata kovalevyjä ja tietokoneita tarpeiden mukaan ja vaikka minulla dataa paljon onkin, sen määrä on olematon verrattuna moniin yrityksiin. On ollut pakko tutustua eri ratkaisuihin ja kikkailtava ahtaiden raamien sisällä - mikä toisaalta on ollut perhanan opettavaista. Siinä on tullut moni tekninen ominaisuus tutuksi vahingossa ohessa ja tullut testailtua milloin mitäkin pelle pelottoman viritystä. Erikseen ei tule myöskään mainittua kaikkia palveluita, joihin on tullut tutustutta vuosien varrella, mutta paljon niitä on :D

Säilyttäminen ja käyttäminen

Näihin kahteen asiaan ja yhteensovittamiseen kiteytyy paljon. Datan voi säilyttää vaikkapa magneettinauhalla, mutta sieltä sen käyttäminen on ihan oma ongelmansa. Pidän tärkeänä, että jos minulla arkisto on, sen pitää olla myös helposti käytettävissä. Ja tässä onkin ollut kaikenlaisia virityksiä.

Jossain vaiheessa minulla oli muistitikku, jossa olevia tiedostoja päivittelin lennosta. Tämä oli silloin, kun käytin eri tietokoneita eri paikoissa, mutta työstäen samoja juttuja. Kopioin muistitikun aina enemmän tai vähemmän säännöllisesti kovalevylle korvaten aiemmat versiot. Itseasissa menin niin pitkälle, että muistitikussa oli myös pieni boottaava linuxin distro, jossa oli tarvittavat ohjelmat tiedostojen työstämiseen. Ihan siltä varalta, että käytössä olevassa koneessa ei niitä ollut tai muusta syystä ei halunnut tai voinut siihen asennettua käyttistä käyttää. 

Oli sekin viritys.

Kotona pääkoneeni toimitti myös verkkoaseman virkaa, jonne kaikki oli arkistoitu. Muistan hyvin, kuinka silloin oli huoli mahdollisesta laiterikosta ja sen myötä kaiken kadottamisesta. Siksi tein arkistosta välillä varmuuskopioita DVD-levyille. Kamala homma. Ei nyt oikein vain parempaakaan ollut, ja nämä viritykseni kuitenkin palvelivat tarkoitusta hyvin. 

Järkevämmän mobiilinetin yleistyessä avautui uudenlaisia mahdollisuuksia. Kuvioihin ilmaantui Dropbox. Törmäsin siihen, kun etsin ratkaisua lähettää isoja tiedostoja muille. Dropboxin sai myös synkronisoitua tietokoneen kanssa, ja se olikin vallan mainiota. Niin jäi muistitikut ja omat verkkoasemat. Kohta makselin Dropboxille kuukausimaksuja ja tilaa tuntui riittävän ikuisesti.

Kunnes ei enää riittänyt. Käyttömaksut alkoivat olla sietämättömät. Myös Dropboxin kankeus alkoi ärsyttää.

Googlelta tuli ensin otettua sähköposti, oikeastaan sen takia, että sen postilaatikon koko siihen maailman aikaan oli käsittämättömän suuri. Google jopa mainosti, että sitä ei tarvitse koskaan tyhjentää. Eikä silloin tarvinnutkaan. Yritin käyttää sitä apuna joskus, kun vaihdoin tietokoneita, eikä minulla ollut väliaikaista tilaa tiedostoilleni. Aika painimista oli, mutta jotenkin siinä onnistui. Edellytti kuitenkin tiedostojen siivoamista ja porsaanreikien löytämistä. 

Google Drive tuli vähän myöhemmin. Siihen tutustui ensin kuvapankkina, kun puhelimen valokuvat sai kätevästi automaattisesti sinne siirrettyä. Kehityksen kehityttyä kuvat siirrettiin erikseen Google kuviin, mutta niihin aikoihin Googlen Docs ja Sheet alkoivat olla oikeasti käytettäviä. Tähän asti olin käyttänyt OpenOfficea, joka sittemmin muuttui LibreOfficeksi (OpenOfficesta tuli oma kaupallisen toimijan paska viritys - ei siksi, että se oli kaupallisen toimijan vaan koska se oikeasti on sysipaska).

Koneiden vaihtuessa käytin Googlen Drivea tilapäisvarastona osalle tiedostoja. Ne jäivät poistamatta sieltä siirron jälkeen ja kuin varkain, Drive alkoi täyttyä kaikella muullakin. Aluksi vain muistiinpanovälineenä käyttämäni Docs alkoi olla käytössä yhä enemmän. Tiedostojenjako sen kautta onnistui helposti ja tekstejä pystyi lataamaan ulos LibreOfficen sekä Wordin natiiveilla formaateilla. Dokumenttien editointi toimi hyvin ja itseasiassa koko selaimessa pyörivä hommeli toimii kevyemmin kuin erilliset ohjelmat tietokoneilla. 

Googlen kanssa pystyi sinnittelemään pitkään. Siellä oli sellaista tavaraa, johon halusin helpon pääsyn ja se toimi hyvin. Jossain vaiheessa otin maksullisen Youtuben. Kuljin silloin paljon julkisilla ja kulutin aikaa Youtubessa. Mainokset ärsyttivät ja erästä projektiani varten tahdoin saada rakennettua omia soittolistoja ja kuunneltua musiikkia sieltä helpommin. Youtubetilauksen ohessa Driven tila kasvoi huomattavasti. Enemmän tavaraa siirtyi Googlen Driveen. Ääni päässä muistutteli, että riippuvuus jenkkijättiin tässä kasvaa, mutta käytäntö, helppous ja toimivuus vaiensi sen aika tehokkaasti. Ihan kaikkea en kuitenkaan ollut Googleen siirtänyt ja sillä käytöllä se riittäisi pitkään.

Drooninperkele!

Eletään vuotta 2024, kun hankin ensimmäisen droonin. DJI neon. Kuvien siirto käyttöön onnistuu älyttömän helposti: Vehkeestä ne siirtyvät puhelimeen nopeasti taustalla ja puhelimesta kätevästi Googlen kuviin. Sieltä vain sitten lataamaan niitä mille härvelille tarvitsee ja esittelemään kavereille. 

Sellainen juttu vain, että vehje kuvaa vakiona 4K laatua, mikä kuluttaa jokseenkin hemmetisti enemmän tilaa, kuin vaikkapa HD-laatu. Sen huomasi aika nopeasti, kun Google Drive alkoi huomatella tilan loppumisesta. 

No, siinä tietysti keskittyi seulomaan kuvat ja videot paremmin, mutta vakavasti myös miettimään tarvitsenko oikeasti 4K-laatuista tavaraa. Jos teen videon ja jaan sen Youtubeen, niin laatu on aivan liian hyvä. Sen lisäksi 4K-videoiden leikkaaminen vaatii ihan erilailla potkua kuin HD-laatu, mitä parempana useimmat laitteet eivät pysty sitä muutenkaan toistamaan.

Niinpä HD-laadusta tuli oletus videoissa. Kuvat saivat olla parempia. Google Kuvien siivouksen jäljiltä tilaa palautui ja ostin Googlelta enemmän tilaa. Huomasin silti, että pitkäjaksoisesti kestävällä pohjalla tämä ei ole, sillä Googlella ei ollut järkeviä paketteja tarjolla ilman että hinta olisi räjähtänyt käsiin. 

Huomio kiinnittyi taas arkistointiin omilla laitteilla, mutta pohdinta otti hyvän aikansa. Sen ajan seuloin kuvia tarkemmin ja poistelin osan videoklipeistä, jotka olin jo työstänyt valmiiksi videoksi. Ei tuntunut hyvältä, eikä sillä edes säästänyt älyttömiä, mutta niillä mentiin.

Tähän mennessä oli niin jumissa Google Docsiin ja Sheetsiin, ette koko pilviympäristön vaihtaminen ei tuntunut realistiselta vaihtoehdolta.

Rapsberry Pi 5 ja Googlen datakeskukset

Kotiin tuli uusi jäsen, Raspberry työkoneeksi. Olenkin tästä jo kirjoitellut paljon, kuinka yllättävän toimiva tämä homma on ollut, kuten myös siitä, kuinka olen yrittänyt rakentaa omaa kotipilveä ja päätynyt Sambaserveriin, jonka sain integroitua myös mobiililaitteisiini sekä televisioihini. 

Järjestelmä on... no, se tekee mitä sen pitääkin tehdä. Arkistointi tosin on työlästä - ei missään määrin sellaista, kuin mitä se on joskus ollut, mutta jotenkin toivoisi, että luotettavaa synronisointia olisi käytössä. Viritysten tekeminen ei houkuttele.

Sitten kävi tietysti niin, että Sambaserverin muistikorttiin tuli jokin vika, ja koko hommeli olisi pitänyt asentaa uudestaan. Tiedot ovat tallella serveriin kytketyllä ulkoisessa kovalevyllä, ettei mitään harmia päässyt tapahtumaan.

Tämä toi kuitenkin mieleen sen toisenkin äänen, joka takaraivossa kolkuttelee, että kuinka hyvin olen varautunut laiterikkoihin. 4 teran kovalevyjä on vain yksi. Ei hotkita satasia lyödä pöytään ja hommata toista, jotta saisi oikeasti turvaavan RAIDin aikaiseksi ja se edellyttäisi jälleen jonkin tilapäistietovaraston hankkimista. 

Samaan aikaan sai lukea mediasta Googlen touhuista Muhoksella ja muualla. Paikallinen lainsäädäntö ei tunnu jättiä kiinnostavat, mutta selityksiä riittää, kuin kaikkivoipaisuudentunnossa olevalla alkoholistilla. Ironisesti tällaisen henkilön toimintaakin löytyy aina rivi ihmisiä puolustamaan... Se kuitenkin herätti jälleen huolia datastani, sen käytöstä sekä uutena myös siitä kuinka luotettava kumppani Google oikeastaan on. Sillä eihän se ole muita jenkkiläisiä jättiyrityksiä parempi. Kilpailussa ei pärjää, ellei ole häikäilemätön, ja Google pärjää hyvin. Minä vaatimattomine datoineni en merkkaa sille yhtään mitään, vaikka kuinka se muuta väittäisi. 

Kaikki ongelmani ja päänsisäiset äänet kasautuvat nyt kerralla. Googlen palveluista irrottautuminen ei tuntunut enää epärealistiselta vaan pikemminkin joltain, mihin kannatti pyrkiä. Datani oli saatava johonkin talteen ja Googlen kanssa tie vaikutti olevan loppuun kuljettu.

Systeemi on hyvä, mutta se voisi olla eurooppalainen

Onhan tässä jonkin aikaa jo saanut seurata, kuinka yhä useampi Eurooppalainen valtio ja toimija on ryhtynyt katkaisemaan riippuvaisuuttaan amerikkalaisista palveluista. Sen verran pitkään ja vakavasti asiaa on vatvottu, että Eurooppaan on ilmaantunut lainsäädäntöämme kunnioittavia toimijoita, joiden serverihallit ovat oikeasti Euroopassa. 

Mutta onko näistä eurooppalaisista vaihtoehdoista sitten mihinkään?

Minulle on tärkeää, että paitsi palvelussa on riittävästi tilaa ja sitä saa tarvittaessa järkevällä hinnalla lisää, mutta yhtäältä tarvitsen myös jonkinlaisen docsin ja mielellään sheetin. Nämä kaksi jälkimmäistä asettaa kriteerejä, joihin ei niin vain vastata. 

Joku voisi sanoa, että jos eurooppalaisuus ole ehdottoman tärkeää, niin Microsoftilta saa työkalut ja enemmän tilaa. Siihen sanon, että juu ei! On varsinainen ilo ja etuoikeus päästä käyttämään Microsoftin Officea ja Drivea, jotka ovat heittämällä huonoimpia palveluita, mitä löytää voi. Lisäksi ne maksavat liikaa. Office on sekava, liian automatisoitui ja sen säätämiseen dokumenttikohtaisesti menee enemmän aikaa, kun kirjoittamiseen. Se soveltuu hyvin säännönmukaisten automaattisesti muotoiltujen pienten tekstien laatimiseen, mutta on verkossakin raskas. Kuvien lisääminen on käsittämättömän hankalaa, mikä on jännää, koska kuvan siiräminen, koon muuttaminen tai siihen koskeminen on vuosikymmenten ajan pistänyt koko dokumentin sekaisin. Ihan oikeasti, automaattinen sisällysluettelo - herra paratkoon, että sen saa edes sisällysluettelon tekemään - siirtää kuvia tekstin joukosta sisällysluetteloon! Mitä helvettiä? Sen sijaan, että olisi korjattu näitä ihan perustavanlaatuisia vikoja, niin valikot on myllätty sekavaksi kollaasiksi työkaluista, joita ei tarvitse ja kadotettu kaikki tarpeellinen tusinan alavalikon taakse, joiden äärelle kerran päästyään ei ilman kompassia ole toivoakaan päästä uudestaan. Excel muotoilee automaattisesti siihen tahtiin, että oksat pois. Korvaa luvuista pilkkuja pisteillä ja tekee näin yhteenlaskemisen mahdottomaksi ja koitapa kirjoittaa soluun luku, joka alkaa nollalla ja saada se näkymään. Siinä hauska iltapäiväjumppa, jos tylsää on. 

Enkä viitsi edes aloittaa Windowsin Drivesta. Se kun tallentelee milloin mitäkin, ja poistaa koneelta kaiken, minkä erehtyy sitä poistamaan kyselemättä paskaakaan. Tilaa on, joo, mutta kun joka hemmetin juttu on venäläistä rulettia, ei sinne kukaan vähääkään vähemmän itsetuhoinen pistä yhtän mitään vähääkään tärkeään. 

Sähköposti on painajainen ja päälle päätteeksi joka paikka tungetaan täyteen Copilotia, kaikista surkeinta ja huonointa tekoälyä minkä löytää voi. 

Juu, ei Microsoftia, kiitos vain. Arvostan henkistä hyvinvointiani liikaa sille.

Mutta tosiaan. Kaikki ongelmani ja päänsisäiset äänet kasautuvat nyt kerralla. Googlen palveluista irrottautuminen ei tuntunut enää epärealistiselta vaan pikemminkin joltain, mihin kannatti pyrkiä. Datani oli saatava johonkin talteen ja Googlen kanssa tie vaikutti olevan loppuun kuljettu.

Ensin tuli Proton

Sveitsiläinen Proton on keskittynyt tietoturvaan ja yksityisyyteen, luvaten, ettei mitään sinne tallennettua käytetä tekoälyjen koulutukseen. Kuulostaa jo valmiiksi hyvälle, mutta sillä on myös oma versionsa docsista ja Sheetista.

Ihan toimivat ovatkin, vaan ei vailla ongelmia. Ensinnäkin tekstinkäsittely ei muista paikkaa, silloin kun tapletti tai puhelin kääntyy pysty- ja vaakasuunnan väillä. Mobiiliaitteilla dokumentin hissi ei myöskään toimi, jolloin on aina rullattava alas svaippaamalla - mikä on kohtalaisen perseestä pitkän tekstin kanssa. Lastentauteja, sanon minä.

Ihmeelinen keskeneräisyys on se, että Proton Docs ei apissa ymmärrä docs tai odt -tiedostoja. Ei näytä edes lukutilassa. Jos niitä haluaa muokata tai katsoa, pitää se avata selaintilassa, jonka jälkeen se muuttaa tiedoston omaksi formaatikseen, jota voi apissakin lukea ja editoida. Kummallista perseilyä. 

Proton Sheets on paljolti testaamatta, koska se ei ihan heittämällä puhu Appsheetin kanssa, joka taas on Googlen palvelu. Käytän Appsheetia paljon tietokanta-appien tekemiseen ja tämä on ongelmallista. 

Tästä päästään siihen jännään juttuun, että esimerkiksi Appsheetille ei ole mitään järkevää ja maksutonta korvaajaa. Niin kauan kun käytän sitä, en pääse Googlesta kokonaan eroon. Se kuitenkin herättää kysymyksen, onko se edes tarkoitus. Minulla on myös sähköposti Googlen kautta ja tähänkin editoriin, jolla tätä kirjoitan olen kirjautunut Googletilini kautta. 

Ei, irrottautuminen täysin ei ole tarkoitukseni. Tietojeni turvaaminen on ja riippuvuuden vähentäminen Googlesta. Jälkimmäinen tapahtuu vähitellen, siinä laajuudessa kun tapahtuu. Ei ole mitään mieltä yrittää korvata googlen sähköpostiosoitettani jokapaikasta tai edes yrittää kertoa sitä kaikille joilla yhteystietojani on. Vähitellen se tapahtuu niin, että kirjaustapoja muutetaan ja uusi osoite otetaan käyttöön.

Vielä ei olla ihan siinä vaiheessa. Minulla on uusi sähköpostiosoite Protonilta, jota siirtynen käyttämään pikkuhiljaa. Se nimittäin vaikuttaa toimivalta.

Protonilta löytyy tukea myös Raspberryyn, sillä se toimii pääasiassa selainpohjaisesti ja sillä on roppakaupalla kaikenlaisia muotakin työkaluja, joista voisi olla iloa. Ilmaisversiossa niitä ei ole ja temppuakrobatian jälkeen tilaa on käytössä vaatimaton 5 gigaa. 4 euron kuukausihinnalla saa 15 gigaa ja kympillä 250 gigaa, jolloin pääsee kiinni myös herkkuihin, kuten VPN-yhteyksiin ym. 

Kymppi ei ole paha, jos irtisanoo Googlen premium-palvelut, mutta 250 gigaa on aivan liian vähän. Teraan pääsee kiinni 13 euron yrityslisenssillä ja kahteen teraan 15 euron perhelisenssillä. En isommin lämpene. Proton on ehkä suunnattu hieman erilaisille käyttäjille, kuin minä.

Sitten tuli Filen

Mainittakoon, että tässä ohessa tuli rekisteröity aika moneen tilaa tarjoaviin pilvipalveluun. Jos niiden tilat laskee yhteen, niin siinähän olisi :D Olen joskus hajautellut tietojani, enkä enää sitä tee. On nimittäin aika raskasta säätämistä ja kirjanpitoa mitä missäkin on. 

Yksi näistä on Gilbrattarilainen Icedrive. 2 teraan pääsee kiinni kympillä kuussa (tai satasella vuodessa). Icedrivessa vaan ei ole mitään docsia, joskin se luvataan "pian". Tässä törmäsi uuteen ongelmaan, mikä oikeastaan liittyy myös Googleen: synkronisointin. Googlella on tarjota vain verkkopohjainen tiedostonhallinta, mikä on kehitystyössään jäänyt johonkin 2000-luvun alkuun. Mikään ei ole niin perseestä, kuin yrittää järjestellä kansioita ja tiedostoja jähemällä ja huonolla selainpohjaisella romulla. Icedrive tarjoaa ohjelmistoja joilla synkkaus onnistuu helposti ja jolla tiedostoja voi järjestellä. Tämä jäi kuitenkin testaamatta, koska yllättäen Raspberrylle ei tukea tule. ARM-tuki kyllä annetaan, mutta vain Windowsille. Jo lähtökohtaisesti kuulostaa melkoiselta jeesusteippipallolta käyttää tiedostonsynkkausta tai tiedostonhallintaohjelmia Winen kautta raspissa, mutta kun login-ruutua pidemmälle ei pääse, on homma helppo jättää siihen. Näiden juttujen pitää helpottaa elämää eikä olla jatkuva taistelun ja päänraapimisen aihe. 

Pilvien kanssa kikkailu ja niiden tutkiminen kuitenkin nosti esille sen oivalluksen, ettei kaikkien munien tarvise yhdessä paketissa olla. Verkkopohjaisia ja pilveen tallettavia tekstieditoreja voi käyttää, vaikkeivat ne pääasialliseen arkistoon suoraan mitään lisäisikään. Ehkä ei siis kannata etsiä palvelua, joka korvaisi Googlen tarjoamat tyystin, sillä näitä voi käyttää rinnakkain. Ja ehkäpä se edesauttisi myös tiedostojen perkuuta, koska ihan kaikkia muistilappuja ei varmasti ole tarpeen tallettaa pysyvään arkistoon. 

Etsintä johti saksalaisen Filenin avoimen lähdekoodin palveluun. Avoin lähdekoodi, tykkään heti. Filen tarjoaa 2 teraa 9 euron kuukausihintaan (90€ vuosi). Ilmaiseksi saa 10 gigaa, mutta mikä parasta, Filenin softa toimii natiivisti Raspberry Pissä. Synkronoitavia kansioita voi lisäillä miten huvittaa ja niissä on hyvin säätövaraa, miten synronointi toimii. Voi keskittyä varmuuskopiointiin yhtäältä kuin peilata sisällöt kansioiden sisällä. Ja toimii moitteettomasti myös mobiilivehkeiden kanssa. 

Piti testa paremmin, mutta Filen sai myytyä itsensä aika nopeasti. Musajutut päivittyvät sinne automaattisesti. Instrimentit, biisit ja masteroitavat erikseen omiin paikkoihinsa. Puhelin ja tabletti yhtäältä kuin raspikin tallentaa valokuvat omiin kansioihinsa, joita on helppo tarkastella millä laitteella hyvänsä. Ylipäätään tiedoston on nätisi järjestyksessä kansioissaan ja kansioita on helppo selata.

2 Teraa on tässä kohtaa riittävästi ja Filenissä on se hieno puoli, että samalla tilillä tehtävät tilaukset kasautuvat. Jos siis tarvitse vaikkapa 500 gigaa lisää tilaa, voin tilata 4 euron paketin vanhan päälle.

Lopputulema - nyt

Rehellisesti, en tiedä tarkalleen miten homma kehittyy tästä eteenpäin. Se selviää käyttökokemuksen myötä, mutta nyt arkisto asuu Filenissä. Testailen, kuinka työskentely Protonin alla toimii ja jos se toimii hyvin, niin varmasti siirryn enemmän sinne. Google jää väistämättä ainakin jonkin verran käyttöön, mutta rajautuuko se vain niihin palveluihin, joita ei korvata voi vai tuleeko sen kanssa työskenteltyä entiseen malliin jää nähtäväksi. Riippuu Protonista. Aika näyttää senkin, alanko maksamaan Protonista vai en. 

Se on kuitenkin selvä, että Googlen pilvet tyhjenevät sisällöstäni ja premium-palveluiden tilaaminen loppuu.

Nämä eurooppalaiset vaihtoehdot koen turvallisemmiksi ja ainakin tällä muutoksella ne tulevat edullisemmiksi. Enhän maksa kuin 9 euroa kuussa Filenistä nykyisen, olisikohan 15-20 euron sijaan. Mikäli tietysti päädyn Protonista maksamaan, niin sittenhän se muuttuu. Enkä tiedä edes mitä palveluilta mahdollisesti siltä tilaisin, mutta kuten sanottu niin aika näyttää.

Sen verran on sanottava, että ei se näillä summilla niinkään rahasta ole kiinni, vaan siitä kokeeko saavan niille vastinetta. Pilvipalveluun saa helposti hävitettyä kymppejä ja satasia kuussa, jolloin se rupeaa painamaan aikalailla enemmän. Googlen suhteen huolestuttaa ja se juontaa ehkä siitä samasta, mikä ärsyttää muutenkin: että rippuvuus synnytetään pikkuhiljaa ja murunen kerrallaan. Käyttäjä pyritään lukitsemaan palveluun ja kun se on riittävän monen kohdalla tehty, alkaa sillä olemaan vaikutus valta-asemaan. Microsoft on hyvä esimerkki. Se voi muutaa linsessimaksuja ja ehtoja ihan rauhassa, ja ihmiset, yritykset ja muut tahot maksavat, koska ei koeta olevan vaihtoehtoja. Kaikki pyörii Microsoftin ohjelmistojen varassa ja on heidän pilvessään. 

Samoin se on Googlenkin kanssa. Jos Google päättäisi, että meidän googletilit täällä lakkaavat toimimasta niin loppuisi Androidvehkeiden käyttäminen siihen paikkaan. Apple voi tehdä saman Iphoneille. 

Että helppohan se loppujen lopuksi tulla tekemään mitä huvittaa, kun kukaan ei mitään sille oikeasti uskalla tehdä.