Samban päivitystä
Uhosin, että taidan vaihtaa Sambaa pyörittävän Raspberry kolmosen neloseen sen paremman suorituskyvyn ja nopeimpien porttien takia. Nyt sitten tein niin, ja kyllähän se kannatti. Siirtonopeus kasvoi selvästi.
Samalla väänsin etätyöpöytä-yhteyden, jonka avulla voin hallita Samba-serverin toimintaa tältä pääkoneelta, sikäli että tarvetta tulee. Vähentää selvästi tarvetta kytkeä sitä erikseen kiinni, jos tarvii ihmetellä mitä siellä tapahtuu.
Lisänopeus on tarpeens, sillä jossain vaiheessa pitää perata läpi vanhoja arkistoja ja järjestää kaikki järkevämmin niin, että sieltä löytääkin jotain. Nyt sinne on vain viskottu kansioita miten sattuu ja osuipa silmään jotakin mitä seitsemän kahdeksan päivitystä sitten olin halunnun varmuudeksi säilyttää. 20 vuoden takaa ja sitäkin vanhempaa.
En usko, että sellainen ihan harvinaista on kenelläkään sentään, eikä tarve niitä nytkään ole hävittää tilan takia, sillä tallennuslaitteiden koot ovat kasvaneet älyttämästi tänä aikana.
Ajatuksena on, että saan Googlen pilvestä poistettua kaikkea sellaista, jotka olen sinne paremman puutteessa tallentanut. Pilvi on ihan hyvä tapa tallentaa tietoa. Se on helposti saatavilla eri laitteilla missä tahansa, mutta ihan vakavissaan voi kysyä, pitääkö minun päästä koska tahansa käsiksi 25 vuotta sitten otettuihin keikkakuviin? Ehkä se riittää, että pääsen niihin käsiksi kotiverkossa millä hyvänsä härvelillä.
Siinä vanhojen tiedostojen tonkimisessa vaan on ihan helvetillinen homma. Olen kuitenkin päättänyt sen jollain lyhyemmällä aikavälillä tehdä. Osissa todennäköisesti, mutta hyvä se on nähdä mitä kaikkea sieltä löytää.
Kuten kuvia jo kauan sitten maailman jättäeestä Hitu -kissasta elokuulta 2004
Helvetillisestä hommasta puheenollen, tämä kone ei tähän ole jäämässä, mutta toistaiseksi ei ole syttynyt sen parempaa idealamppua, mihin se sijoittaisi. Olen siinä mielessä ronkeli, että haluan pysytellä samassa huoneessa. Minulla on usein televisio päällä ääntä tuomaa, joskin nyt olen askarrelut tässä pari tuntia radion voimalla. Voisihan olla mahdollista ottaa tuo askarrehuone parempaan käyttöön ja rakentaa sinne koneelle jokin kiva sopukka.
En tiedä. Ehkä se tässä selviää pikkuhiljaa. Melkein tähän asti on ollut vähemmän selvää tuleeko tätä konetta oikeasti käytettyä, vai jääkö enemmän triviaaliksi kikkailuksi. Nyt muutaman päivän jälkeen näyttää vahvasti siltä, että oikeaan käyttöön tulee.
Kestää aina hetken tottua uuteen. Näppäimistö ei ole vielä ihan ominta tuttua, mutta jatkuvasti parempi sormien jatke. Kaksi näyttöä vaatii sekin vielä vähän totuttelua, muta aika luontevasti niitä on alkanut käyttämään. Kävi hyvä sattuma, että tuli hankittua näin suuret näytöt. Olisin valinnut pienemmät. Hyvä, että sain nämä erittäin järkevään hintaan.
Ja se tärkein tietysti - koneen käyttäminen ja sen soveltuminen tarpeisiin. Sitä kun pystyy kommentoimaan oheisjuttuja tietää jo aika hyvin, että perusedellytykset täyttyy hyvin. Muutoinhan sitä valittaisi tahmaisuudesta tai käyttämisen vaikeudesta.
On tässä aina se, että konsolia saa käyttää. Oikeastaan sen käyttämiseen kannattaa vain yrittää tottua, koska sen kautta asioita saa tapahtumaan paljon helpommin. Ohjelmat käynnistyy kuvakkeista ihan niin kuin missä hyvänsä vehkeissä, mutta kun pitää säätää jotain, niin konsoli on se juttu.
En tiedä oikein missä vaiheessa siitä tuli sellainen juttu, mitä väistelee. Commodoren aikaan kaikki tehtiin komennoilla. Kuten myös DOSsissa. Pääasiassa sillä tehtiin asiat vielä ensimmäisten toimivien Windowsienkin aikaan. Jossain vaiheessa se kuitenkin jäi. Järjestelmistä tuli sellaisia, että sitä ei tarvinnut ja myöhemmin etenkin Windows sellaiseksi, ettei sillä konsolilla oikeastaan päässyt mitää enää tekemäänkään. Ei siinä määrin kuin Linuxeissa.
Kyllä sen käyttämiseen on alkanut jo tottumaan. On siinä sellainen tietokonenörttihakkeri -fiiliksensä olevinaan jotenkin. Ei oikestaan, mutta jotenkin vain nykyihmiseen on ohjelmoitu, että komentokehoitteen kautta vain tosidataajat tekee jotain.
Ei tee. Ihan normikäyttäjät tekee.