Jälleen tullut seurattua vähän keskusteluja. Kaiketi sitä pitäisi yrittää vältellä enemmän, mutta tekoälyn ja luovan tekemisen välinen suhde herättää monenlaisia intohimoja kanssanisäkkäissä. Ja minussa myös.

Juttu on tämä: koko 2000-luvun tallennettu musiikki on muuttunut voimakkuudeltaan kovemmaksi ja kovemmaksi ja tälle meiningille on annettu nimikin: Loudness war. Mitä äänenvoimakkuuteen(kin) tulee, tallennusvälineissä on raaminsa, joiden sisällä on toimittava. Niin digitaalisessa kuin analogisessakin härvelissä.

Sirkku Ketola on turkulainen taidegraafikko. Sanat, jotka toistojen myötä ovat tallentuneet kallonpohjaan.

Datakeskusbuumissa on samaa vauhtisokeutta kuin tekoälyn käytössä. Molemmille on tarpeensa ja paikkansa, mutta kumpaankaan ei suhtauduta harkitsevasti ja niihin liittyviltä ongelmilta suljetaan silmiä. Jälkimmäinen johtaa ongelmiin.

Tämän kanssa on mennyt aikaa - ja paljon!

Näin menin sanomaan eräässä Raspberry Pi -ryhmässä nauruhymiöiden saattelemana. Mutta ei leikkiä, ilman pientä totuutta. Jäin ihan miettimään, mitä kaikkea Raspberryn kanssa on tullut toteutettua.